21 pointtia ahdistuksesta – kommentointia Dr. Thomas Smithymanin ajatuksiin, osa 3/5
9. pointti: Et voi tietää mitä tapahtuu ja se on ihan OK.
Dr. Smithyman: Yksi suuri ahdistuksen aiheuttaja on varmuuden metsästäminen. Yritys eliminoida kaikki epäilykset, riskit ja tietämättömyys. Varmuus ei ole kuitenkaan asia, johon meidän on mahdollista päästä. Voimme kuitenkin päästä mielentilaan, jossa toteamme, että emme tiedä mitä tulee tapahtumaan. Toivoisimme mieluummin että asia X tapahtuu, mutta mikäli Y tapahtuu, minä löydän keinon tulla toimeen sen tilanteen kanssa. Tällainen asenne tekee sinusta vahvemman ja luottavaisemman.
Juha: Edellisessä pointissa oli puhe sellaistenkin palojen sammuttamisesta, jotka eivät edes pala. Siinä oli melko sama teema, eli varmuuden hakeminen. Epävarmuuden teemaan liittyy tietyllä tavalla myös koko terapiatyöskentelyn ydin. Terapiassa asiakkaan elämästä ei voi tehdä ongelmatonta ja sellaista etteikö siinä enää ikinä tulisi jatkossakaan esiintymään ongelmia. Sen sijaan voidaan työskennellä sen puolesta, että kun ongelmia taas ilmaantuu (ja ainahan niitä ilmaantuu) niin asiakas on valmiimpi ja itsevarmempi kohtaamaan ne. Ammenna menneisyydestäsi voimaa. Mitkä ovat suurimmat haasteet ja ongelmat, jotka olet selättänyt? Muistele sitä olotilaa mikä sinulla oli kun asiat ratkesivat. Sinä kykenet selviytymään haastavistakin tilanteista. Voit myös halutessasi keksiä itsellesi jonkun haasteen (aloita maltillisesti) jota lähdet kohtaamaan sillä ajatuksella että siitä selviytyminen tekee sinut vahvemmaksi ja luottavaisemmaksi kyvyistäsi. Ole oman elämäsi David Goggins.
10. pointti: Olet ahdistunut koska opit miten selviydytään.
Dr. Smithyman: Jos sinulla on herkkä hermosto kuten minulla, se ei ole sinun syysi. Todennäköisesti hermostosi on aikoinaan herkistynyt pakon edessä, kun se on auttanut sinua selviytymään siinä ympäristössä, jossa olet kasvanut. Herkän hermoston luoma ylivalppaus on todennäköisesti auttanut sinua selviytymään. Ongelma tässä on se, että hermostosi ei ole päivittänyt itseään nykyiseen hetkeen. Hermostosi kuvittelee, että olet edelleen vanhassa ympäristössäsi. Sen sijaan että suuttuisit hermostollesi, auta sitä päivittämään itsensä. Osoita hermostollesi lempeästi, että elämä on erilaista nykyään. Ja niin olet sinäkin. Olet kypsempi ja sinulla on enemmän mielentaitoja, kokemusta ja tietoa. Et ole enää lapsi.
Juha: Hermoston on tosiaan vaikea tunnistaa toimintaympäristön muutoksia. Sitä tulisi itse auttaa mukautumaan uuteen ympäristöön. Hermosto ei myöskään tunnista kuviteltua todellisesta. Jos katsot kauhuelokuvaa niin hermostosi reagoi siihen samalla tavalla kuin jos perässäsi olisi oikea murhamies. Joten jos kärsit ahdistuneisuudesta ja ylivilkkaasta hermostosta voi olla viisasta jättää kauhuelokuvat katsomatta. Hermoston rauhoittamiseen liittyen kannattaa tutustua Vagushermoon. Kari Ketonen, joka näyttelijän ammatin lisäksi on myös psykoterapeutti, on kirjoittanut kirjan hermoston uudelleenkouluttamisesta.
11. pointti: Anna ahdistuksen olla tai ystävysty sen kanssa, kunhan et taistele sitä vastaan.
Dr. Smithyman: Kun ahdistus nousee pintaan, sinulla on kolme erilaista tapaa reagoida siihen. Kaksi vaihtoehtoa ovat hyviä, yksi on huono. Voit antaa ahdistuksen vain olla. Annat sen olla taustalla samalla kun jatkat toimiasi. Ahdistus häipyy kun sen aika on. Toinen vaihtoehto on ottaa aktiivisempi asenne ja mennä kohti ahdistusta. Ole utelias ja kysy ahdistukselta mitä se tarvitsee. Tällainen ystävällisyys itseasiassa vaimentaa ahdistusta ajan mittaan. Ainoa huono vaihtoehto on alkaa taistelemaan ahdistusta vastaan. Yritykset hiljentää ahdistus saavat sen vain voimistumaan. Suurimmalla osalla ihmisistä, joiden kanssa työskentelen, todellinen paraneminen alkaa siinä vaiheessa, kun ahdistusta ei nähdä enää vihollisena, vaan osana itseämme, jota meidän ei tarvitse pelätä ja taistella vastaan.
Juha: Mikäli haluat olla ihminen ja kokea tunne-elämää, sinun on hyväksyttävä koko tunne-elämän kirjo. Et voi poimia mukaan vain haluamiasi tunteita. Voit kuitenkin päättää millaisen suhteen muodostat tunteidesi kanssa. Arto Pietikäinen puhuu ahdistuksen tunnetta vastaan kamppailusta köydenvetona pahiksen kanssa. Se on kisa, jota et voi koskaan voittaa. Mitä lujemmin vedät köyttä, pahis vastaa samalla mitalla. Kun käyt tätä köydenvetokisaa et voi tehdä mitään muuta sillä molemmat kätesi ovat köydessä kiinni. Ja mitä kauemmin jatkat sen enemmän köydenveto vie sinun voimiasi. Mutta jos päätät lopettaa köydenvedon, saat molemmat kätesi käyttöön. Saat myös itsellesi sitä tilaa ja vapautta, jonka kadotit vetäessäsi köyttä.
Pietikäisen tapa ajatella perustuu siihen, että tunteen annetaan olla. Toinen hyvä tapa suhtautua ahdistuksen tunteeseen on Smithymanin mukaan mennä aktiivisesti kohti sitä. Tässä on paljon viisautta, sillä tunteita voi ajatella viestintuojina, jotka samalla sisältävät energiaa, jonka avulla voi ryhtyä toimiin. Eikö olisi perin omituista jos olisi olemassa tunne, joka nousee pintaan vain siitä syystä, että sinun pitäisi aktivoitua sen sammuttamiseen. Joten on parempi miettiä mihin muuhun toimeen kuin tunteen sammuttamiseen tämä ahdistuksen tunne haluaa minun aktivoituvan. Totta kai tunnekokemus voi olla hyvin voimakas ja siksi voi olla syytä ensin saada itseään rauhallisemmaksi esimerkiksi pysähtymällä hengittämään ennen kuin voi aloittaa kanssakäymisen tunnekokemuksen kanssa.
12. pointti: Älä odota voivasi hyvin, ota ahdistus mukaasi.
Dr. Smithyman: Monet ihmiset odottavat että ahdistus menee pois ennen kuin he tekevät asioita, jotka ovat heille merkityksellisiä, mutta monesti se hetki ei tule koskaan. Totuus on se, että voit tuntea kaikki nuo tuntemukset ja ottaa silti askeleen haluamaasi suuntaan. Ahdistus on ongelma ainoastaan, kun se saa sinut lopettamaan haluamasi tekemisen. Joten älä lopeta, vaan ota ahdistus mukaasi.
Juha: Tämä pointti on ehkäpä tärkein arvojen mukaisen elämän kannalta. Jätämme monesti tekemättä jonkun teon, joka olisi arvojemme mukainen, koska tekoa edeltävä ahdistus saa meidät välttelemään tekemistä. Sinulla saattaa olla mielessä ajatus: "koska minua ahdistaa, en voi tehdä asiaa x". Tämä on hyvin yleinen ja inhimillinen ajatus, mutta se ei pidä paikkaansa. Sen enempää ahdistuksen tunne kuin ajatus siitä ettet voi tehdä jotakin ei voi estää sinua toimimasta. Kokeile kävellä huonetta ympäri ja mieti samalla ettet voi kävellä huonetta ympäri. Sinä voit silti kävellä vaikka sinulla on ajatus mielessäsi. Samoin tunnekaan ei voi estää sinua toimimasta. Jotkut näyttelijät kärsivät koko uransa julkiseen esiintymiseen liittyvästä ahdistuksesta, mutta tekevät silti elämäntyönsä näyttelijänä.